Piian pelmenibaarista...

Jotenkin tämä pakkaskeli ei tunnu kivalta. 

Tekisi mieli vaan koko ajan olla sisällä,

 mutta tenavat hyppii seinille jos eivät pääse ulos ja

 pakko siis itsekin sinne sitten raahautua välillä.

Perjantai  iltana kuvasin meidän pihaa;
 lähinnä nyt tuota jouluista tunnelmaa  ja virittelemiämme

 jouluvaloja yritin ikuistaa. 
Pakkasella jouluvalot näyttävät hyviltä. 

Meillä on myös pari jäälyhtyä, joissa on poltettu kynttilöitä.

Jäälyhtyjen tekemisvimma iskee mun mieheen aina pakkasten tultua.

 Ja täytyy myöntää, että hienoja ne ovat!

Tehtailin eilen pelmenejä. 

Niistä tuli hyviä. 

Aikaisemmin olen syönyt pelmenejä pelmenibaarissa Latvian Riiassa. 

Nämä mun tekemät olivat ihan yhtä hyviä, jos ei jopa parempia :)

Ohjeen otin Kotiliesi-lehdestä,

 jossa oli joku jauheliharuokiin liittyvä ohjekilpailu tms. 

Kokeilimme viime viikolla myös munakoisovuokaa samassa lehdessä olleella ohjeella. 

Hyvää oli sekin.

Tässä linkit ohjeisiin:

http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/taivaallinen-pesto-munakoisovuoka

uoka

http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/sienipelmeni

Ja tässä pari kuvaa pelmenien teosta:

Tänä viikonloppuna olemme ehtineet monenlaista...
Tein piparitaikinaa eilen ison annoksen ja tänään paistoimme jo  osan.

Pikkuapulaiset olivat tohkeissaan,

 pääleipurilla ei meinannut pinna kestää...

Mistään muotovalioista ei näissä ole kyse,

 tulihan useammat piparit paineltua moneen kertaan ja

 aika monesta tähdestä puuttuu sakara tai hevoselta jalka...

Hyvän makuisia ne kuitenkin ovat ja meidän ihan itse tekemiä!

 Piparitalon osatkin saatiin jo paistettua,

 ehkä huomenna kootaan se jo valmiiksi. 

Tänä vuonna olemme sopineet, että sen saa syödä

Joulupäivänä. 

Yleensä olemme säästelleet sen syömisen Uuden Vuoden aattoon. 

Silloin se on useimmiten ollut pölyinen >

 epämiellyttävän makuinen ja kuiva....

Pari kuvaa pikkuapulaisten piparitouhuista:

Kun piparit oli paistettu ja

 pikkuapulaiset hyytyneet ja häipyneet omiin leikkeihinsä, 

teimme vielä  pellillisen kaalikääryleitä.

Olivathan kertakaikkisen hyviä taas nuo kääryleet!

Melkoisen iso homma niissä vaan on.
Noh,

 sopivaa puuhaa sisällä kun pakkanen paukkuu ulkona.
Meillä on koko päivän ollut noin -15  astetta.

Varsin "ruokaisa" viikonloppu ollut meillä, nam! :)

-Piia 

Askarteluiltaa odotellessa

Helou,

tänään on naapurissa meidän tyttöjen ja naapurin tyttöjen askarteluilta!
Sitä on odotettu viikko tolkulla...ja nyt se pian koittaa.

Alunperin sen oli tarkoitus olla minun ja naapurin yhteinen kranssien sitomisilta, mutta kun lapset kuulivat siitä, he taihtoivat mukaan.

Nyt on siis keksittävä jotain lapsille sopivaa askartelemista myös.

Saas nähdä, mitä saamme aikaan :)

Askarteluiltaa odotellessa tuunasimme meidän likkojen kanssa muutaman valokuvakehyksen.

Toisessa kehyksessä on viime kesänä 

Saarenmaalta, Mändjalan hiekkarannoilta

kerättyjä simpukankuoria ja ihania vaaleita kiviä.

Ja toisessa kehyksessä on

 syyslomalta Pärnun rantapuistosta poimittuja tammenterhoja.

Simpukkakehyksen liimaajana toimi pienempi tyttö 2v.

Isompi tyttönen liimasi tammenterhot.

Niistä tuli aika kivat.

Laitoimme vielä mukavat kuvat kesän ja syksyn reissuista. 

Ihania muistoja...

Valokuvakehykset ovat Mummolta saamani vanhan lääkekaapin päällä.

Tuunasin lääkekaappia vähän; maalia ja kiva Medicine tarra sekä pientä liimailua. 

Lopputulos on  hyvä, 

vaikka kaappi olikin lojunut monia vuosia kylmässä aitassa ja

pullistellut ja paisunut vähän joka kulmasta. 

Tässäkin tuunauksessa tarvisin mieheni apua <3

Ja eikun askartelemaan...

-Piia

Laatulehtiä.

Eilen,

 kun istuin junassa selailemassa Citymarketin lelulehteä,

äkkiä hätkähdin.

Ensinnäkin siitä,

että MIKSI minä selailen juuri sitä lelulehteä

ja toisekseen siitä,

 kuinka näkyvää osaa monien lapsiperheiden jouluissa

 nuo kauppojen jakamat lelulehdet näyttelevät.

Muutama vuosi sitten kun meidän isompi tyttönen oli vielä päiväkodissa,

 toi joku poika tuollaisen lelulehden päiväkotiin lelupäivänä.

Olivat sitä siellä sitten porukalla tutkineet ja

ilmeisen vaikuttava ”lelu” oli ollut, koska

meilläkin asia erikseen mainittiin.
Ei tullut typykälle mieleen,

 mikä lelu oli ollut mukana omalla kaverilla.

Mielessä oli vain tämä lelulehti.

Ja juu, näin se on:

näitä postiluukusta tipahtelevia lelulehtiä

luetaan meilläkin jokapäivä suurella hartaudella.

Minun mielestäni jo väsymykseen saakka olen

saanut selittää jos jonkinmoisen kapistuksen

toimintaa ja ”ihastella” niiden ominaisuuksia.

 Merkille pantavaa on se,

että lähes kaikki lelut ovat jotakin sarjaa, on liki mahdottomuus ostaa vain yksi lelu,

 koska kuuluisi olla koko kööri,

jotta leikki olisi ihanaa ja mahtavaa ja onnistuvaa….

 ”Kerää kaikki ihanat hurly furlut,

voi kiinnittää ne ihanasti jonoon kuljettaaksesi ja

 rakastaakseni lemmikkejäsi, ne ovat kuin oikeat lemmikit”

 Tuot tyyppisiä lauseita lehdet ovat täynnä…

  

Olemme antaneet meidänkin tyttöjenkin  tutkailla lehtiä ja laatia listoja joulupukille.

Olemme kuitenkin monesti painottaneet sitä,

 että listaan voi kirjoittaa mitä vain, mutta

pukki ei tuo niitä kaikki lahjoja.

Nyt tässä sitten kamppailee itsensä kanssa siitä,

että kuinka monta toivetta listasta voi toteuttaa.

 Ehkä kummallekin yksi vähän isompi ja ne taitavat olla

Dublo Lego Iso maatila

ja jonkinmoinen

hevostallisysteemi isommalle tytölle.

Toisaalta hartaasti odotetaan myös joitakin kävelytettäviä

koiria tai kissoja…plääh!

Että ei siis ihme, että junalukemiseni oli eilen tuota luokkaa…

laatulehdistöön kuuluva julkaisu  ;)

Illalla kun lehdet oli pakattu siististi nippuun ja neidit nukkuivat

pääsin jälleen omiin puuhiini.

Tein tällaisen koristeen, ehkä joulukuuseen päätyy?

Revin paloja vanhasta, vuodelta 1954 olevasta lehdestä.

Liimasin ne styroksi sydämeen decoupage lakalla ja kietaisin rautalangan siihen ympärille. 

Harkinnassa oli nuo koristeet.

Meinasin liimata enkelikiiltokuvan.

Vaihtoehtoina olivat myös juuttinaru, ohut kultalanka, pienet enkelinsiivet, helmipunos…

mutta päädyin sitten tuohon kanelitankoon ja tähtianikseen.

 Tuovat ihanaa tuoksua meille nyt. 

Mielestäni siitä tuli aika hieno!

Rentouttavaa viikonloppua,

Piia 

Lumipyryssä

Heti alan urputtaa, kun sää muuttui tälläiseksi!

Voi arghhhhh, 

miten otti heti aamusta alkaen pattiin

 tarpoa hoitamassa työtehtäviä
 hirveässä lumi/räntäpyryssä ympäri Helsinkiä!  

Kehä ykkösen varressa bussia odotellessani

 sain HIRVEÄSTI loskaa päälleni,

 kun joku isohko auto kiihdytteli täysillä pysäkin ohi!

Kanssani bussipysäkillä olleen naisen hiukset, 

jotka olivat oikein pitkät ja vaaleat hiukset,

 olivat täynnä isoja kuraläikkiä.

 Mun houst, takki ja naama oli aivan loskassa! Yööööök! 

Onneksi suu sentään oli ollut kiinni...

Siinä samassa sain idean ottaa valokuvan siitä menosta.

Toki tuossa kuvassa räntä/loska/rapa 

näyttää aivan kaunistellulta.

 Oikeasti oli kauheaa seisoa siellä :(

Iltapäivällä minun oli taas
 poistuttava työpaikalta hoitamaan 

työtehtävää Itäkeskukseen päin. 

Jatkoin siellä kuvien räpsimistä eri tilanteista. 

Arkielämän tilanteita ja yhteiskunnassa toimimista...työtermejä lainatakseni...:)

Onneksi työhommelit menivät hyvin ja 

ehdin vähän käväistä katselemssa kaupoissa.

 Ainakin Anttilassa ja Stockmannilla kävin.

 Nappasin niistäkin pari kuvaa.

Miten muuten tuli sellainen jotenkin hävettävä  tai nolo olo, 

 kun otin kuvia?

 Kaupassa tietty vähän salaa räpsin,

 mutta ei kait  kehä ykkösen kuvaamista missään ole kielletty?

 Silti oli tunne,

 kuin olisi jotakin luvatonta tehnyt.

 Outoa?

Autokin oli hautautunut lumikonoksiin juna-asemalla päivän aikana.

Tuosta selvittyäni kurvailin liukkaassa kelissä kotiin 

ja täällä olen :)

Piia 

Pulpetti

Viime viikolla meille rantautui tällainen vanha pinkki pulpetti.

 Aika imelä :)

Sukulaiseni, jonka kanssa olen vain vähän ollut tekemisissä,

 soitti ja tarjosi tyttäriensä vanhaa pulpettia meidän työille. 

En tietenkään (roinien kerääjä kun olen)

 voinut kieltäytyä tarjouksesta,

 vaikka yksi pulpetti meillä jo onkin. 

Noh,  saa nyt sitten pienempikin typykkä omaan huoneeseen pulpetin. 

Vähän pientä fiksailua se kaipaa.
Onneksi armas mieheni on näppärä käsistään ja hoitelee pulpetin kuntoon tuossa tuokiossa. 

Pulpetti ensitestissä

Mun pää pulppuaa ja pursuaa
kainlaisia ihania ideoita...

Mistä löytyisi aika toteuttaa ne kaikki?

Haluaisin:
Päällystää pahvilaatikoita ihanilla papereilla,
Kietaista piikkilangasta kranssin ja maalata sen valkoiseksi,
Tuunata mieheni yläasteella tekmää kivan mallista peiliä,
Tehdä katiskaverkosta vanhaan ikkunanpokaan "tausta",
Sitoa sammalkransseja,
Ostaa Ikeasta punaraidallista kangasta patjapäällystä varten............

Ideoita ja ajautksia siis ON!
Voivottelin taannoin  mummolleni puhelimessa,
 että haluaisin monelaisia juttuja tehdä,
mutta aika ei riitä toteuttamiseen.
Mummo siihen sitten sanoi:
"Sie leppäännyt ja rentouvut, kun suat aatella noita siun
omia juttujas, vaikket kaikkii kerkiikkää tehä!"

Siinäpä se!
Ajatukset ja haaveilu
kaikista noista edelle olleista ja monista muistakin
rentouttavat mieleni :)
Ja ehkä ne tässä vähitellen toteutuvatkin?

Voin taas huomis aamuna työmatkalla junassa
vaipua piikkilankakranssiunelmiini ;)

Piia

Viime viikonloppuna

Olimme viikonloppuna käymässä kotiseudullani Itä-Suomessa. 

Vaikka sää oli sateinen ja harmaa, viikonloppu oli ihana. 

Saimme viettää aikaa mummoni kanssa

ja kävimme rakkaan kummipoikani synttäreitäkin juhlimassa.

On harmittavaaa, 

että pitkän välimatkan takia tapaamiset ovat harvassa.

Aina on surullinen mieli kun täytyy erota.

Lauantai aamuna käpyttelimme metsässä. 

Otin pussukallisen sammalta joulukukka-asetelmiani varten.

Metsä oli se metsä, jossa minä ja ystäväni lapsena paljon leikimme. 

Nyt se näytti jotenkin...hhhmmm...ehkä pelottavalta tai ainakin siltä,

että en missään tapauksessa laskisi omia lapsiani 

siihen rautatien läheisyyteen leikkimään. 

Mutta aika olikin silloin eri.

Lapset leikkivät maaseudulla "vapaasti"  :) :)

Sunnuntaina juhlistimme isien päivää ja mummon syntymäpäivää mummolassa.

Oli ihanaa tavata sukulaisia pitkästä aikaa!

 Juhlapöytä notkui herkkuja, kuten aina Karjalassa.

Minä olin väsännyt tarjolle Ruusuritarikunnan suklaakakun.

Se on helppo tehdä ja taatusi taltuttaa makean himon. 

Koska tarjolla oli myös tätieni tekemää voilepäkakkua, 

täytekakkua, suklaista kuivaakakkua, pipareita, pullaa....ym.,

niin hädin tuskin selvisin kotiin siinä ähkyssä eilen. 

Vieläkin röyhtäyttää ;) 

Nappasin muutamia kuvia kakun teosta...

Valkuaisvaahto

Valkuaisvaahtoa ja suklaata

Minttusuklaapalloja ja kermaa

Ja tältä näytti herkkupöydän antimet:

Ruusuritarikunnan suklaakakun ohje löytyy:

http://www.pirkka.fi/ruoka/reseptihaku/resepti/?id=3152&rname=ruusuritarikunnan_suklaakakku


Tällaiset kuulumiset tällä kertaa,

Piia 

Valmista tuli!

Meidän olohuoneen remppa on valmis!

Siitä tuli hieno, ihana, aivan upea...

Nyt on alkanut se kaikista ihanin vaihe:

 sisustaminen 

eli tavaroiden siirtely sieltä tänne ja täältä sinne jne...

Verho, jota suunnittelen laittavani tuhon huoneeseen on aarteeni!

 Se on vanha pellavapöytäliina, jonka äitini on kutonut joskus 70-luvulla.

 Se tarvitsee hieman vielä tuunausta, joten en vielä kuvaa sitä...

Muuten yritin kuvata  huonetta,

 mutta en tainnut  onnistua samaan kuviin huoneen hämyistä tunnelmaa.

Pitää siis blogivalokuvaajan taitoja vielä harjoitella.

Kesästä saakka minulla on nurkissa pyörinyt pari isoa tekstitarra-arkkia.

Olin jo sieluni silmin nähnyt yhden tekstitarran tuossa uudessa huoneessa

 ja avot,

siinä se nyt komeilee oven yläpuolella. 

Home is where the heart is!

Pitkäaikainen haaveeni on ollut myös tuo televisiokaappi.

 Muutamia viikkoja sitten onnistuin

 edulliseen hintaan 

huutamaan Huutonetistä juuri haaveilemani Ikean Markör kaapin. 

Olin suunnitellut sen maalaamista valkoiseksi,

 mutta en taida ainakaan ihan vielä puuhaan ryhtyä,

 koska se sopii täydellisesti uuteen huoneeseemme :)

Tekisi mieli hankkia uusi matto...hhmmmm...ehkä sitten veronpalautuksista.

Eli ideointia, haaveilua, unelmointia...suunnittelua tiedossa jatkossakin :)

Terveisin

Piia